" Ole positiivinen!"

"Positiivinen ajattelu tekee onnelliseksi!"

"Poista kaikki negatiivinen niin elämäsi on kuin pumpulipuuroa!"

Juu... Sain kuin sainkin aivoni takaisin. Köhin jostain syystä vain sisätiloissa. Nenä lakkasi valumasta sunnuntaiaamuna. Viikonloppu meni uimista vaille lepäilyyn. Sutina piipahti ja hetken oli jopa ihan normaaliolo. 

Mutta avaappas televisio. Kuunteleppa radioo. Käännä lehden sivu. 

Maailma hukkuu muoviin. Säät ovat sekaisin. Tauti jyllää ja kaataa populaa kuin keiloja.

Kun kuulin sen ääneen sanottuna: "Minua pelottaa korona-viirus!" Niin väkisinkin on palattava todellisuuteen. Ja todellisuus on pelottavaa. Kieltämättä se pelottaa, mutta mitä voisi oikein tehdä, muuta kuin pestä käsiä. 

Erästä tyttöä opastin junassa peittämään suunsa, ettei yskisi päin naamaani. Mutta mitä muuta voin tehdä? Voin kierrättää muovini parempaan käyttöön, mutta miten voin estää jonkin näkymättömän takertumasta ystäviini tai itseeni. En mitenkään. Ehkä sitten vain eristämällä itseni, jos osuu kohdille.

Kulkiessa julkisilla ajatus on jatkuvasti mielessä. Emme voi kuitenkaan elää jatkuvassa pelossakaan. Toivotaan vain, että koko epidemia menisi  nopsaan ohi. 

Kohta nukkumaan ja iloisena siitä, että jalka oli tänään suorastaan hyvällä päällä. Suihkautin hajuvettä suihkun jälkeen ja leikin hetken tyttöä uuden hiusföönin kanssa. Pieni hetki hemmottelua itselle tekee hyvää. 

Huomenna uusi päivä!