"Päälle nelikymppinen, pitäis olla aikuinen.

Mut lapseksi itseni välillä tunnen, kun kysymykset valvottaa.

Vastauksia tiedän, kuulla haluan, ehkä en... Kun joku kysyy "miksi?"

Silloin ainakin ihmettelen, kun äiti lapsensa kuolemaa niin innolla odottaa.

 

Lahjaks meille elämä annetaan. 

Tönäistään matkaan, että "Terve vaan!"

Ohjeet ja säännöt ladellaan, 

Mutta opitaanko milloinkaan?

 

Päälle nelikymppinen, olen muka aikuinen.

Mutta lapseksi itseni taas tunnen kun "miksi? mua valvottaa..

Silloin ainakin ihmettelen, kun avaan päivän lehden

ja meille niin tarkasti kerrotaan..

Millä aseilla voi toinen toista satuttaa.

 

Lahjaks meille elämä annetaan.

Tönäistään matkaan et "Terve vaan!"

Arvot ja tiedot ladellaan

Mutta opitaanko milloinkaan?

 

Päälle neljänkymmenen, en halua olla aikuinen.

Tahtoisin olla se naivi lapsi.

Joka kaikkeen kysyy aina "Miksi?"

Vailla vastuuta ja viaton...

Ei vielä tiedä, mitä valhe on. 

Odottaen aikaa, jolloin ne kasvoille kaadetaan. 

 

Opitaanko milloinkaan?