Minä olin lintu.
Rikkinäisen siiven kaiku.
Räpiköiden etenin esteestä toiseen.
Minä olin perhonen,
Hetken kaunis, hauras
Lähes äänetön varjo.
Nyt olen kallio.
Tuulen ja veden muokkaama.
Roudan kuluttama.
Ajan railoiksi repimä.
Perhosena värit jäivät minuun.
Irronnet sulat koristavat arpiani.
Minä olen kallio. Vakaa ja kaiken armoilla.
Pysyn tässä.
Pidän paikkaa, kunnes muutun hiekaksi.
Hiekkana lennän tuulen mukana
Sinne missä minulle on uusi paikka.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.