Minä olin lintu.

Rikkinäisen siiven kaiku.

Räpiköiden etenin esteestä toiseen.

Minä olin perhonen,

Hetken kaunis, hauras

Lähes äänetön varjo.

 

Nyt olen kallio.

Tuulen ja veden muokkaama.

Roudan kuluttama. 

Ajan railoiksi repimä.

Perhosena värit jäivät minuun.

Irronnet sulat koristavat arpiani.

 

Minä olen kallio. Vakaa ja kaiken armoilla.

Pysyn tässä. 

Pidän paikkaa, kunnes muutun hiekaksi.

Hiekkana lennän tuulen mukana

Sinne missä minulle on uusi paikka.