Jos olisin elokuvakäsikirjoittaja, tekisin mielettömän hienon science fiction- elokuvan. Siinä ihmistyyppi tekee ihan normi hommia päivästä toiseen... Mutta sen tyyppi onkin örkkipörkkien ohjaama. Päässä on valvontakeskus, missä sellainen minipörkki on töissä ja eri  vivuista vääntelee ihmistyyppiä eteenpäin. Minipörkkikin tarvitsee kuitenkin lomaa ja pistää ihmisen autopilotille ja matkustaa jonnekkin kaukaisemmalle planeetalle moikkaamaan sukulaisiaan. Ihmistyyppi törmää johonkin normiaivoiseen sattumalta, joka vahingossa kysyy jonkin melko merkityksettömän kysymyksen, johon tarttis vastata vain "kyllä" tai "ei". Mutta minipörkki ei ole asentanut ihmistyyppiin vielä sosiaalisen kanssakäymisen mikrosirua, jotta tämä osaisi asioita käsitellä niin kuin muu maailma. Ihmistyyppi menee oikosulkuun ja robottimaisessa työssään vaikkapa ydinvoimalassa alkaa tuottaa jotain kummaa. Ja koko planeetta on vaarassa.

Minipörkki saa hälyytyksen, mutta paluu ei olekaan niin helppoa, kun se ihmistyyppi on sotkenut kaiken ja valonnopeudella kulkevan lentovälineen reitille on tietenkin tullut jotain pikseliongelmia.

Tyypilliseen tapaan actionin tuiskeessa pari autoa tietenkin poksahtaa rikki ja se todella heikosti rakennettu aita siinä sivussa. Tulis kyllä kassamagneetti...

Mutta kun en ole käsikirjoittaja niin tämäkin tarina jää kirjoittamatta. Ei pääse kontilleen Stars of fame- kadulle, eikä oikeiastaan muuallekkaan.

Harmi!