Tilasin marraskuun puolessa välissä sohvan. Odottelin kiltiisti sohvan valmistumista ja saapumista. Ylipäätään jotain yhteydenottoa Askosta. Eipä kuulunut mitään. Arvelin aluksi, että materiaalit olisivat kenties viivästyttäneet tehtaalla ja annoin heille aikaa enen kuin alkaisin kyselemään. 28.1. Kyllästyin odotteluun ja kysäisin varovaisesti, että olisikohan minkäänlaista arviota antaa. Puoli asuntoa kun odottelee tulevaa siirtelyä. 

Vastaukseksi tuli kommentti, että sohva on valmis ja päivää hän ei nyt tiedä milloin on valmistunut, mutta saisin heti maanantaina klo 16 jälkeen.  (huom... saisin maanantaina klo 16 jälkeen).

Koska valmistuspäivää en edes kysynyt vaan aikataulua, milloin tämän saisin perille asti niin ihmettelin kovasti. Aikakaan ei käynyt iltavuoron takia ja pyysin päiväkuormaa.

Myyjä ilmoitti, että päiväkyyti onnistuu vain keskiviikkona tai lauantaina. Vastasin, että molemmat käy, ilmoittakaa minulle päivä kumpaan kuormaan sohva mahtuu niin olen paikalla. Tämä ei käynyt vaan pitäisi päivä valita itse. Sitten tämä nainen soittikin ja ilmoitti, että sohva on ollut valmiina jo 8.1 ja he soittivat kerran sopiakseen kuljetuksesta eivätkä saaneet kiinni. Hän yrittää nyt saada maanantai aamulle.Kumma kun mun puhelintiedoissa ei ole tällaista vastaamatonta puhelua kyseiseen ajankohtaan. Sitten alkoi penäämään vastausta hyvityksestä, että 50 prossan alennus seuraavasta ostoksesta. En suostunut vastaamaan, koska en ajatellut heiltä ostaa enää yhtään mitään. Kiinnostaisi vain saada tämä hemmetin sohva perille. 

Totesin, että olipa hyvä, että itse otin yhteyttä ja olisi pitänyt älytä ottaa yhteyttä aiemmin. En ottanut, koska ajattelin, että viivästys johtuisi koronasta. No täti alkoikin yhtäkkiä selittää, että viivästys johtui koronasta, kun materiaalit ovat olleet myöhässä. Niinkuinmitäihmettä???? Juuri sanoi, että sohva on ollut valmiina jo 8.1 ja seissyt odottelemassa sitä ihmettä, että joku työntekijöistä jaksaisi näpytellä numeroni tai raskaamman version... sähköpostia, että saisi kaupan loppuun. Aloin kiehumaan ja lopetin puhelun. 

Hetken päästä laittoi viestin ja ihmetteli, että puhelu loppui niin nopeasti. mutta ei saa maanantaille päiväkuljetusta, koska sohvia tulee Lahdesta vasta maanantaina klo 16 jälkeen. (siis ne vasta matkaa pääkaupunkiseudulle klo 16 jälkeen)

Nyt mä odotan huomiseen, mutta kumma juttu kun on sellainen kutina, että ne on myyny ton tässä välissä. Siinä kohtaa kyllä perun kaupat. Katselin heidän muita tuotteita ajatuksella puoleen hintaan. Siellä ei ole mitään ja aloin pohtimaan, että miksi mun pitäisi pulittaa lisää saadakseni hyvityksen. Jos ihme tapahtuu, että sohva tosiaan on huomenna täällä niin pistän hyvityspyynnön ja se ei ole lahjakortti. 

Ihme meininkiä. Rahat kelpas ja sen jälkeen asiakas unohtui täysin. Onhan se raskasta myydä huonekaluja, kun ne painaakin. Paljon helpompaa on ottaa vain rahnat vastaan ja kiittää käynnistä. Tuijottakoot kuvia. On se ollu homma sekin ottaa ne kuvat ja laittaa nettiin. Tai kasata mallikappale myymälään. Ihan hiki tuli kun ajattelee kuin rankkaa olla huonekalukauppias jo miljoonatta vuotta.

 

Toinen juttu, mihin ei aivosoluni yllä tajuamaan on parit tutut. Yksi siis tämä uusi sukulainen. Jos vuorokaudessa on 24h, josta hereilläolo aikaa reilu puolet niin mikä ihme siinä on, että muhun otetaan yhteyttä vasta kymmenen jälkeen illalla? Silloin olis hirmuisesti asiaa, mutta ei millään jaksaisi illalla alkaa puimaan yhtään mitään. 

 

Veikkaisin, että ihmeet eivät tähän lopu... Nyt täytyy vain mennä töihin välillä.