Loma jatkuu. Vielä viikon. Kolmen viikon loma vaihtui viideksi sairasloman takia. Sinänsä aikataulullisesti ei haittaa, mutta välillä alkaa tulla jo olo, että voisi olla jo töissäkin. Tai edes piipahtaa siellä. Nyt sain kuitenkin pienen metsäkäpäsenpureman, joten ensi viikko taitaa mennä aikas mukavasti ulkoillen ja Taiteiden yössä liidellen.

Aamulla tosin käsi karjahteli kivusta. Siivosin eilen sienisaalistani ja pelkkä veitsen pitely saa välillä käden ärtymään.

Kivullisuudesta huolimatta tämän vuotinen kesä on ollut oikeastaan virkistävä. Kuldurellipuolella olen tankannut itseeni kaikennäköistä katsottavaa. Pitkästä aikaa jopa lukenutkin. Pidän lukemisesta, mutta jotenkin keskittyminen on ollut haussa kuin myös hyvän kirjankin. Painettu sana on kuitenkin manuaalisesti kädessä pidettynä huomattavasti rentouttavampaa kuin mistä tahansa pätteestä katseltuna. Elävää musiikkia on tullut imuroitua jokaiseen soluun ja viimeisin perjantainen musapläjäys oli kannattava kokemus. Suho Superstars ja Friends Beyond oli aikas nasevaa kuunneltavaa.

Jos viitsi vaan lähtee niin ei tarvitse välttämättä satasien festarilippuja hankkia kun kaikennäköistä mukavaa ajanvietettä löytyy muualtakin.

Kirppiksiltä olen löytänyt ihan nastoja vaatteita. Vielä kun vain nakkais päälle ja käyttäiskin. Huomasin meinaan juuri, että kun on menossa jonnekkin niin kokeilen varmaan kaapillisen vaatteita vain vetääkseni sen saman puseron päälleni. Tutun ja turvallisen.

Reissu maalle saunomaan oli myös tarpeellinen ja antoisa. Kerran kesässä sitä vaan on saatava elävän tulen rätinä korvia kutittamaan. Palavan puun tuoksu ja hetkellinen hiljaisuus. Sillä jaksaa pitkälle. Niin niin ja hyvää  ruokaa tottakai. Pari päivää kanttarelliherkkua tuli puputettuakin. Saalista sain kotiinkin kannettavaksi ja joku kaunis päivä herkkuhetki koittaa. Sen verran harvinaista ja arvokasta herkkua kuitenkin, että mielellään jakaa jonkun kanssa.

Eilen kunnostauduin metsäilyllä. Aika riensi, eikä pois olisi malttanut lähtee kunnes tajusin, että olen kolme tuntia pomppinut juurakoita väistellen. Pieni laillinen oppuvarkaussessio oli myös pakollinen ja nyt ihmettelen, että mitä hittoa mä noille ompuille oikein teen. Kai joku piirakka täytyy väsätä. En vaan ole leipomushommissa täydellinen. Sieniä sieniä sieniä... niitä tänä vuonna riittää :) Ilmaista ruokaa, joten eipä kannata valittaa vaan hakea pois.

Valokuvausta olen kokeillut hieman. Kuvailin kaverin pojan touhua ja naapurin muksun sain avustamaankin. Alan ymmärtämään lapsityövoimaa hieman paremmin. Tikkarilla saa paljon aikaiseksi. Jokin alkukantainen namusetä-mentaliteetti on vaan niin syväjuurtunut, että oli aika korkea kynnys kysellä edes naapurin muksua kuvailuun mukaan. Vaikkakin kyse oli vain saada jalan jälkiä asfalttiin.

Potuttaa vaan läppärin puute. En edelleenkään saa kuviani koneeseen. Toisaalta kun nyt kuvailen ja myöhemmin niitä toisella silmällä valikoin niin tulos saattaa olla hyväkin.

Eilen kävin touhupäivän päätteeksi vielä tulitaiteiluja katselemassa. Ajatuksena ottaa valokuvia. Harjoitella jne. Noh oivalsin taaskin, etten todellakaan osaa kameraani käyttää niin, että saisin niistä hienouksista kaiken irti. Huomasin kuitenkin, että tiedän kyllä mitä pitäisi tehdä ja mitä asetuksia muuttaa... mutta ongelma on, että mistä. Olen joskus ohjeita lukenut, mutten jotenkin vaan osaa niitä ohjeita sisäistää. Tekninen kieli on vaan niin jotain pingpong-kieltä korviini. Yritin urheilukuvaa, muttei siitä tullut yhtikäs mitään ja vähän ärsyttikin tyhmyyteni, kun vieressä paukutti joku kameransa tunteva satapäin kuvia. Noh mä tökin sitä nappia sitä mukaa kun kamera sai tarkennettua. Kotona kun noita katselin niin huomasimpa senkin taas jälleen kerran, ettei se mun ajatukseni ihan kaukana ole. Siis se ajatus, että jättää huomioimatta sen mitä valtavirta seuraa, eli esitystä. Vaan se eilisiltainen helmi löytyi siitä, mikä on sitä muuta sen esityksen takana. Siihen toki liittyen.

Nonnii... mulla oli oikeastaan ajatelmakin, mitä olisin tässä pohtinut. Taidan jättää kuitenkin tuonnemmaksi. Johonkin syvällisten pohdintojen räkäisyyn. Nyt taidan raivata räjähtäneen keittiön ja muunkin huusolin ja painella ulos. Ei sada.