Koska tulee taatusti toistumaan toistumaan. Halusitpa tai et. Edellisessä tarinassa olin törmännyt siis melkos ahneeseen porukkaan. Muistin juuri, että olenhan törmännyt tällaiseen kuolinpesäfetissiin muulloinkin.

Eks mieheni äiti menehtyi myös syöpään. Kuinka ollakkaan niin kuin "normaalin" ihmisen kuuluu olla käsittelemättä eroa tai leskeksi jäämistä millään lailla. Toki on otettava ensimmäinen vastaankulkija seurustelukumppaniksi ilman mitään epäilyjä siitä onko tällä ihan puhtaat jauhot pussissa vai ei. Veikkaisin kuitenkin, että tässä tapauksessa ei tämä tapaaminen ollut ihan puhdasta sattumaa. Tämä kyseinen lady pääsi käsiksi potilastietoihin ja sattui olemaan edesmenneen anoppini äidin kotihoitaja.

Jutuista päätellen tämän "tosirakkauden" mielestä apella oli jo toinen jalka haudassa joten kissanhoitajaksi olisi turha pyytää, kun olimme lähdössä reissuun. Hommahan olisikin ollut yltiöpäisen raskas puolikuolleelle varsinkin kun hänen postilaatikkonsa sijaitsi etuovemme vieressä. Aika kauan joutui odottelemaan appivainaan kaatumista kun tapahtumasta meni varmaan viisi vuotta kun toiveensa toteutui. Itse olin kuvioista pois joten on suorastaan kiusallista kun en tiedä mitä kaikkea hän saikaan itsellensä koplattua. Enkä kehtaa kysyä. Tai oikeastaan kehtaan ja aion jos törmään. Sen verran härski hän on itsekkin joten kestäkööt suorat kysymykset.

Tämä nainen oli melko ahdistava tapaus. Kaiken näköistä kulkijaa olen nähnyt, mutta tämä oli taas oma lukunsa. Joka kerta kun näimme ja parhaimmassa tapauksessa, kun olimme naapurin pikkutytön synttärikahveilla niin tämä ihana morsian julisti taas jälleen kerran pukeutuneensa anoppivainaan vaatteisiin. Se oli jotenkin tosi ihottavaa. En tiedä lähtikö idea apelta vai tältä naiselta, mutta samankokoisena hyppäsi kuolleen naisen vaatteisiin. Otti autonkin käyttöönsä ja käytti kuin omaansa. Tietenkin voisi ajatella, että olen vain ilkeä mielinen rakkauden aitoutta epäillessä vaan jotenkin on hirveän vaikeaa kuvitella romanssi niinkin erilaisten ihmisten kesken. Mies oli viinaan menevä, sairasteleva ja huonokuntoinen noin seitsemänkymppinen. ja nainen oli liikunnallinen, aktiivinen alle kuuskymppinen hmm...

Seurustelusuhde oli vasta aluillaan kun kävimme Kreikassa. Pohdin siellä tätä tuliaisasiaa ja päädyimme viemään yhteinen tuliainen. Jotain herkkuja ja viiniä. Tämä nainen loukkaantui silmittömästi ja alkoi selittämään, että koska nämä tuliaiset pitää jakaa niin sentään hän sai tämän T-paidan Amerikasta tuliaiseksi. Leukani varmaan loksahti kirjaimellisesti auki. T-paita oli siis anopille tuotu Texasilaisesta länkkärikaupungista, kun siellä veljeni häiden lisäksi pari vuotta aiemmin piipahdimme. Naisessa oli kaikenlaista outoa ja oikeastaan melko ahdistavaa.

Eräs juhannustämä nainen käyttäytyi kuin matriarkka. Tulivat meile juhlimaan ja kun ojentelin tarjottavia pöytään niin tämä ei tehnyt elettäkään, että olisi ottanut yhtäkään kippoa vastaan. Koko illan vaati jotain palvelua ja exä ärähti juovuspäissään naiselle jotain niin tämä alkoi voivottamaan, että on niin kovasti yrittänyt tälle pojalle äiti olla vaan ei taida häntä hyväksyä. Nyt leukani taisi taas mennä sijoiltaan kun olin ihan että häh ja mitäh. Mies on melkein viisikymmentävuotias ja tämä leikkii pojalle äitiä.. Sinä kesänä kypsyikin sitten ajatus, että minun maailmani taitaa olla ihan jossain muualla kuin näitä outouksia ihailemassa.

Suurin harmi mitä jäljelle jäi niin leukanivelen kuluma ja purentavika.