Pikku puuhailua.

Jotenkin lomailu on mennyt pikkuhumussa ja sumussa ja kodin mukaniintärkeät jutskat ovat odotelleet. Tänään sain niitä pikkujuttuja tehtyä. Samalla muistaen sukia myös itseänikin. Edes hieman kunnostaen muistuttamaan tätä suurta naisellisuutta. Räjähtäneet lakat uusiin ainakin ja kas voila, mä olen tyttö taas.

 

Palloilua ostarilla ja pokien kokeilua.

Päätin mennä eteenpäin ajatuksessa hankkia silmälasit. Joskus 2011 pääsin sangoista onnellisesti eroon, mutta mikäänhän ei ole ikuista ja viimeaikoina ainakin hämäränäkö on haitannut.  Kävi kuitenkin ilmi, ettei optikolle pääse vaan täytyy lääkärin kautta mennä. Noh ainakin pääsin sen verran asiassa eteenpäin, että pohdin ajan varaamista. Odotellessa palvelua löysin kumma kyllä pokatkin vaikka ne ehkä saattaa olla hieman pienet. täytynee makutuomari ottaa mukaan sitten kun h-hetki koittaa.

 

Piipahdus piupau-planeetalla.

Luin aamulla, illalla saamani viestin. Se oli eräältä työkaveriltani, joka vaihtoi osastoakin jokin aika sitten. En ole ollut tekemisissä varmaan kahteen kuukauteen. Nyt hää taasen oli ittekseen saanut raivarit ja huuteli minun kamera harrastuksesta. Tarttis hankkia elämä ja jättää työkaverit rauhaan. ???. Kuulemma joku muukin niin kovin oksentelee selkäni takana jne. Ei voi muuta sanoa, kuin, että täytyy ihmisellä olla paha olo, kun pitää säännöllisin väliajoin raivota jostain, mikä ei edes mitenkään häntä koske tai ole edes olemassa tai siis ilman mitään syytä. Haukkui skitsoksi ja muuta mukavaa. No kiittelin tervehenkisestä tervehdyksestä ja pyysin, ettei sitten laittele näitä mukavia viestejään, jos kerran rauhassa haluaa olla. Siitä se ilo repes. Kuulemma hänen vessareissujaan kyttään ja käyn jatkuvasti hänestä pomolle valittamassa. Miten ihmeessä päin voi oikeasti olla, jos vastassa on jo noin pahaa vainoharhaisuutta. Hitto vie hän on itse pomolle valittanut jopa sellaisesta, kun on istuskellut odottelemassa, että tiimityö valmistuu yhden hengen voimin. Chattaillyt odotellessa yms. ja kun on erehtynyt kysymään, että onko tehnyt jonkun tietyn jutun, mikä milloinkin on hälle kuulunut niin käynyt valittamassa käskyttämisestä. Jotenkin hurjaa, että samoilla palkoilla joillekkin riittää, että on paikalla ja tekee muiden hommat haastavimmaksi. Aikansa renkutti haukkujaan kunnes lopputulos oli taas, että minä jättäisin rauhaan. ???? Ei terve!! Täytyy sanoa, ettei se viina välttis viisasten juoma ole. Jos nuppi on noin sekaisin, niin ei varmaan enempää kannattaisi niitä paria aivosolurukkaa enempiä härnätä. Toivoisin kuitenkin, että tää ihminen löytäisi muuta aktiviteettiä kuin junnata ja lietsoa raivareitaan minulle. Toistamiseen. Samalla planeetalla kun vain täytyy elellä vaikka kuinka mun olemassaoloni pännis vaikkei siis ole tekemisissäkään.

 

Pitsaa piknikkeillen.

Onneksi kuitenkin on sitä mukavaa, ettei jää mielen päälle vellomaan nämä "pakolliset" outoudet.  Komistuksen kanssa kävimme shoppailemassa ja hain meille pitsat, kun saatiin kauppa kuljetettua kämpille. Voi elämä! Tätä pitsakuskia odotti pieni piknik- meininki ja syötiin pöperöt lattialla peiton päällä. Tämä on just tätä. Pienen pieniä asioita, mutta jotain extraa. Se, että on jotain pientä kivaa keksinyt niin meinaa ihan liikuttua. Popom popom.

Tuollaiset pikkujutut kertoo viitseliäisyydestä. Ehkäpä kekseliäisyydestäkin. Jonkinlaisesta välittämisestä tai jotain... mitä sitten onkaan. Jostain sellaisesta, mitä en ole ikuna nähnyt tai kokenut. Uutta mulle, mutta olen usein salaa toivonut.

 

Peiton alle.

Kummasti tuli parempi mieli ja pikkuhiljaa voi kömpiä peiton alle pötköttelemään. Huomenna on päivä uus enkä malta odottaa, mitä se mahtaa tuoda tullessaan. Jos ei ihan kaatamalla sadetta, mutta hieman lämpöä ja valoa kuitenkin.