Mutta listailempa silti tavoitteita... En lupaa mitään, mutta yritän edes.

Tänä vuonna aion käydä jonkin kurssin. En tiedä vielä minkä, mutta olisi hauskaa mennä sellaisen aiheen kurssille, mitä en ole vielä kokeillut. Ja jos olenkin niin ehkä kouluaikana. Haistelin ajatusta vaikkapa kukka-asetelmajuttuihin. Maistelin ajatusta kokkauskurssista... jotain eksoottista. Savenvalanta ei olisi pöllömpää ja vaikkapa piirtäminen tai maalaus voisi olla mukavaa ohjattunakin. Voi olla, että otan laulutunnin, jos toisenkin. Saa nähdä mihin päädyn.

 Päällystän makkarin kaappien ovet. Suunnittelin sitä äsken pötkötellessä sohvalla pohtiessa talvilomaa. Voi kun talvilomalla olisi pakkasta. Oli aivan mahtavaa ulkoilla kuivassa säässä joulun aikaan. Jotenkin raitis ilma tuntuu entistä raikkaamalta pakkasessa.

Fillarin kaivan heti esille, kun säät sallii. Tuskin maltan odottaa niitä lenkkejä, mitä toissavuonna tein. Ensimmäisellä kerralla, kun peffaa täytyy vielä totuttaa, hurautan Munkan rantaan jäätelölle. Jos sitä vielä myyvät. No saa sitä jäätelöä kaupastakin. Merimaisemia kuitenkin ikävä. Voisin kesällä käydä jossain saaressa päiväretkellä. Jossain, missä en ole ikuna käynyt. 

Ensi viikonloppuna on Lux Helsinki. Sinne siis ja kamerakamu mukaan. Käväisin eilen fotoilemassa lasertulitusta. Täytyy sanoa, että ei se ihan ollut perinteisen ilotulituksen veroinen. Haasteellista seurata. Valoviivojen alla oli ihan nastaa. Sivusta katsottuna litistettyä toimintaa.Perinteinen pikkupelko, pauke ja ruudin tuoksu puuttui ja jäi vähän sellainen ulkoilmadiskofiilis. Hankalaa kuvattavaa käsivaralla. Lumisade toi kuitenkin ihan hauskan efektin. Laitan seuraavaan artikkeliin pari kuvaa. Puisto oli kuitenkin laitettu kauniiksi. 

Aion pitää itsestäni parempaa huolta. Oikeastaan se on helppoakin, sillä kuvaaminen saa liikkumaan. Tapahtumia seuraillessa ei ehdi juhlimaan. Joskus toki täytyy tuulettua, mutta kohtuullisesti. Tavoitteena on mahtu housuihin, mitkä ostin ennen kesälomaa. Nyt paino on pysynyt kiltisti kriisirajan alapuolella. Hyvä niin.

Väistelen kummasotkuja. Parhaani mukaan. Otin uuden vuoden vastaan kuitenkin  ihan nastassa seurassa. En kuullut yhtäkään arvostelua tai piikkejä. Juttelin pitkään ihan kiinnostavan ihmisen kanssa. Kättelimme kuitenkin siinä  kohtaa, kun puhetta tuli horoskooppimerkeistä. Hänen mielestään jousimiehet ovat mukavia, mutta hankalia. Tunnustin oitis ja lisäsin vielä, että taidan olla vielä taustoineni tuplahankala. Hän on kaksonen...hmmmmm Äitini on kaksonen, joten kättelimme ja naurettiin päälle, että olipa hauska tutustua ja mukavaa oli niin kauan kuin sitä mukavuutta kesti. Oli heppu kymmenen vuotta vanhempi ja en itse ole niin innoissani mistään liikalähelletutustumisista nyt. Oli kuitenkin mukavaa, kun olin tuttujen ja mukavan uuden tuttavuuden seurassa. Sellaista välitöntä meininkiä ilman ahdistavaa ja kuristavaa ilmapiiriä. Ilman odotuksia, milloin poksahtaa muutakin kuin raketit ilman järkevää syytä. 

Nyt kun tavoitteita latelin niin alkoi tekemään hirveästi mieli jäätelöä. Siitä haaveillessa pohdiskelen vielä jotain odotuksia tälle vuodelle...