Pieni karvakamuni jaksaa aina vain yllättää. Silloin kun lomani alkoi, höpisin sille, että lomalla nukutaan eikä sitten herätetä aamulla liian aikaisin. Kultainen muruni on antanutkin nukkua kymmeneen. Välillä olemme nukkua pösötelleet yhteentoistakin. Olen jopa saanut rapsutella sitä aamuisin ilman mitään kiirettä ruuan laittamiseen. Rauhallisia aamuja. Toissailtana kuitenkin totesin nukkumaan mennessä ääneen kisuilleni, että mitäpäs jos yritettäisiin herätä hieman aiemmin, ettei päivä mene hukkaan. Kisuni mitä ilmeisemmin otti ehdotuksen riemulla vastaan. Ne ovat olleet iltaisin... tai oikeastaan öisin melko rasittuneitakin, koska olen valvonut melkoisen myöhään. Ronkuminen nukkumaan ( yöeläimen normitoimintaa :D) on alkanut jo yhdentoista aikaan ja jos kello on lähennellyt kahta, ovat vuoronperään "raahautuneet" anovalla katseella eteeni tuijottelemaan. Noh heitin ajatuksen aikaisemmasta aamusta ja kuinka ollakkaan pieni kisuni ei tullut herättämään tönien ja tuuppien... Se huusi kuin palosireeni olohuoneessa. Kun kuuli minun heränneen niin ryntäsi juoksujalkaa puskemaan. Kello oli sopivasti puoli yhdeksän ja sain päivän aikana paljon aikaiseksi. Illalla mennessä nukkumaan höpisin kisulleni taas, että ollaanko reteitä ja herätään huomenna jo kahdeksalta. Samantien, kun sain suustani ajatuksen ulos aloin epäröidä. Ääh liian aikaista näin lomalla. Puoli yhdeksän olisi hyvä. Menin nukkumaan ja aamulla tasan kello kahdeksan alkoi "sireeni" soida. Se istui kiipeilypuussaan seinäkellon vieressä ja karjui. Kun huusin sille, että hiljaa (olin unenpöpperössä ja luulin kellon olevan paljon vähemmän) niin se ryntäsi taas hellästi tönimään ja puskemaan minua ylös. Ilmeisesti herätys aika lukittuu kertalaakista, joten täytyy tarkemmin miettiä mitä ääneen sanoo. Tuo tapaus on aina ollut fiksuin porukasta. Se on sellainen pikku aarre. On se toinenkin ihan fiksu. Sellainen pohdiskelija, joka punnitsee kaiken todella tarkkaan ennenkuin toimii. Joskus se jää pohtimaan asioita pidempäänkin ja on melko koomisen näköinen jonnekkin kauas tyhjyyteen luodun katseensa kanssa. Sitten kun se "lamppu" syttyy niin sen huomaa. Olispa kiva tietää mitä se on niin kovasti pohtinut, kun ratkaisun riemu sytyttää katseen kirkkaammaksi. 

38.7.2017 Hieman päivitystä tämän herättäjäkisuni tempauksista. Lomani oli lopussa. Sanoin sille sunnuntaina, että huomenna mamma menee töihin. Kisuni kuunteli tarkasti, muttei ihan sitä kohtaa, kun puhe oli iltavuorosta. Se nimittäin herätti minut viideltä. Hirmuinen huuto ja joiku ja hätä, että myöhästyn töistä. Seuraavana aamuna seiskalta. Pieni puhuttelu illalla, että ei ennen yhdeksää nousta mihinkään. Kisuni makoilikin kyljessäni sitkeästi aamulla, mutta heräsin sen kehräykseen jo varttia vailla. Torstai- aamu meni niinkuin pitikin. Ja illalla totesin sille, että huomenna sitten herätään vasta kun kello soi. Nukkua pösöteltiin sujuvasti puoli yhteentoista. Olin unohtanut laittaa kellon soimaan. 

Olen hämmentynyt :D